Ja remppaaminen jatkuu..

Joo o, tänään tosiaan jatkettiin eilistä projektia. Pääsin kiipeämään sinne ylös vintille ja istuskelin siellä. Hyvät maisemat! Sitten joku keksi tilata Bob Catin sinne raivaamaan sitä kakkia lattioilta. Ei ole enää muuta kuin seinät jäljellä, kaikki muu purettii tänään pois. Saatiin silti lapioida ahkerasti - nimittäin se jäi Bob Catin kanssa kiinni pari kertaa sinne. Ja kauha ei saanut haukattua aina paljon, joten siihen kyytiin sitten käsipelillä lapettiin kaikkea.

Jossain vaiheessa soitin möskin Tihuselle, eli lähimpään ratsastuspaikkaan ja kysyin onko huomiseksi mahd. päästä ratsastamaan. Olihan se. Ja kommunikointi tapahtui tällä kertaa jotain suomi-eesti välimuotoa käyttäen. Martin vastaasi nimittäin. Kai se aikahyvin puhus suomea, mutta silti. Yritys hyvä :)

Illalla lämmitin saunan. Hiukan heikkoa oli tuo homma, mutta aikani taisteltua sain syttymään ne puut :D Seurustelin lampaiden kanssa ja koitin silittää niitä samalla, muuten ne juoksee aina karkuun. :( Omenat on ihan käteviä apulaisia tosiaan tuossa hommassa.  Laitoin alkusalaatit valmiiksi kylmään ja perunat kiehumaan ennekuin meni itse saunaan. Tai noh, siis suihkuun, jossa max. 4min. Sitten syömään jauhelihapihvejä! Huomasin tuossa että ruokailu lopetettiin n. 22.00 eli vähän venähti ilmeisesti sen alottaminen?

Nyt nukkumaan niiin pysyy hepan selässä aamulla ;) Chao!

Kokki, siivooja tai remonttimies. Samapa tuo!

Väsy tais olla, koska en millää olis halunnu nousta aamulla. Pakkohan se oli kuitenkin. Sain ihan rauhassa syödä ja lukea kirjaa pöydässä. Muut olivat omissa hommissaan.  Puolilta päivin lähdimme käymään Orissaaressa "pesumajassa" eli pesulassa. Haimme pyykit ja ajoimme autokorjaamolle. Auton helmapeltejä (+jotakin muuta) pitäisi korjata ennen katsastusta, joten S kävi kysymässä milloin olisi aikaa. Nämä katsoivatkin autoa heti (joku osa oli kiinni-ruostunut siinä renkaan kiinnitysjutussa. Ei oo hallussa nuo autonosat mutta entäs sitten), ulkona tuli välillä kaatamalla vettä, sitten taas paistoi aurinko ja sama uudestaan. Lähdin kävelemään kaupalle päin ajankuluksi, mitäpä mitä siinä korjaamolla seisoskelen.

Kävelin kerrostalojen pihojen poikki ja katsastin sen talon, missä pistäydyin yöni nukkumassa viikonloppuna. Näytti ihan samalle kuin muistelinkin. Sieltä parvekkeelta muuten oli aamulla oikeasti kauniit maisemat merelle! Rappukäytävät eivät ole hienot, mutta aika siistit. WC:ssä ei ole käsienpesuallasta, ei ilmeisesti monessa muussakaan tuon ikäisissä taloissa. Netistä kun eilen katselin niitä. Palataampa kauppamatkaan. Urheilukenttä ja vanha paloasema jäivät taakseni kun jatkoin matkaa. Kauppaanhan en kuitenkaan menny, kirpputoria meinasin kurkata samalla kun ohi menin, mutta en ollut ottanut yhtään rahaa mukaan. Pyh. Kohta S&K nappasivatkin minut siitä kyytiin ja lähdimme takasin kotiin. Matkalla päätimme vielä pistäytyä läheisellä vanhalla navetalla/tulevalla suomalaisen kesäpaikalla. Kumpparit jalkaan ja viikate kouraan! S oli jutellut omistajan kanssa voisiko lampaat mahdollisesti saada karjasuojaan talveksi ja tämä oli luvannut harkita. 

Viikate saikin heilua ennekuin pääsimme karjasuojan/lampolan/kanalan ovelle. Ympäriinsä kasvoi yli 1,5m nokkosta, heinää, ohdakkeita ja kaikkea mahdollista. Sisällä meitä odotti siivoton tila, johon ei oltu koskettu vuosikymmeniin.  Tila oli jaettu kahtia (myös muita "karsinoita" yms, pienempiä juttuja)seinällä jossa oli keskellä reikä josta piti kiivetä läpi. Kumarassa sai kulkea muutaman askeleen, jottei lyönyt päätään kanalan lattiaan. Enhän minä sitä ensimmäisellä kerralla vielä tajunnut ennenkuin iskin pääni parruun. Aikamme pällisteltyä omistan seurassa sanoin että joko aletaan hommiin. Ajattelin, että olisi mukava tehdä jotain fyysistä hommaa välillä keittiössä hyörimisen sijaan. Homma päätyi niin, että jäin K:n kanssa aloittamaan raivausta sillä aikaa kun S: lähti hakemaan lapiota(haravaa ja muita työkaluja, sekä työhanskoja.  Omistaja onneksi toi meille heti kottikärryt ja lapiot, muuten emme olisi päässeet alkuun. Aikamoinen urakka siinä olisi. Siellä oli seinät p*skassa, lattiat täynnä sitä ja tätä, epämääräisiä vaatekasoja, puuta, metallirojua.. Kaikkea löytyi. 

Aloitin yhdestä pienestä karsinasta ja kannoin sieltä lautoja, puisia ruokakaukaloita, kumisaappaita(..) ja lasipulloja eripaikkoihin. Kaikki koitettiin sijoittaa jotenkin järkevästi raivaamisen kannalta. Osa vietiin suoraan ulos poltettavaksi. Tämä oli mukavaa, koska oman työnjäljen näki oikeasti heti, eikä vasta paljon myöhemmin. Kannoin, haravoin, lapioin ja kärräsin roinaa ja lattialle maatunutta lantaa ulos ja pois jaloista. Jatkoimme tätä ainakin 5h, kerran evästaukoa pitäen. Siihen mennessä S oli tuonut myös eväitä. "Aikuisille olutta ja lonkeroa, sinulle limua". Parastahan tässä oli tämä limu, se oli nimittäin porkkana-ananas-appelsiinimehua. Äyh.. Noh, näillä mennään. Työaikanahna en nauti alkoholia muutenkaan. Löysin heinien kätköistä n. 100 lasipulloa, 30hillopurkkia, hapettuneita isoja pattereita, vaatteita, kenkiä, patjan ja sitten muutamia pieniä lasipurkkeja, joissa oli jotain valkeaa jauhetta sisällä. Kyljessä venäjänkielistä tekstiä, mutta sekin kulunut osittain pois. Arvatkaa otinko sellaisen talteen. Uteliashan minä vain olen. S:n kommentti asiaan myöhemmin "sehän voi olla jotakin myrkkyä". Joo voi toki, mutta minä ajattelin vain kurkistaa.. Toinen "aarre" löytyi rautahäkkyrästä, nimittäin sellainen musta filmikotelon näköinen juttu (korkissa oli sisäpuolella joku tiiviste/suodatin) ja siellä sisällä valkea paperi, jossa taas venäjänkielistä tekstiä. Senkin nappasin mukaani ja aion vielä saada tietooni mitä siinä lukee. Harmi ettei ollut käsinkirjoitettu vaan koneella...

Jossain välissä huomasin että kanalan "ovi" on saranoilla ainoastaan ylhäältä kiinni ja rupesin nostamaan niitä ylöspäin kun se rojahtikin päälleni. Onneksi sain otetta sen verran ettei ihan päähän tullut. Tippui näiltä "saranoiltaan" - jotka paljastuivat samalla pyöränkumin paloiksi, jotka ovat naulattu seinään. Toimivaa eikö... Sitten päätimme että siivotaan sekin samalla (eihän se iso ollut) ja etsimme minulle "tikkaat". Vanha navetan portti toimikin oikein hyvin tässä apuna. Vähän mietitytti kestääkö kana minun painoa, kanat kun tuppaavat olemaan HIEMAN kevyempiä! Siellä sitten istuskelen ja kyykin jotta saisimme sen oven kokonaan irti, mutta yksi naula oli todella tiukassa minkä varassa se roikkui nurkastaan. Koitin kammeta sen lapiolla, mutta heikoin tuloksin. Loppujen lopuksi K irroitti sen vääntämällä/pyörittämällä riittävästi. Siinä minä sitten lapioin kanankakkaa orrelta :D Ei sitä ihan joka päivä sellaista harrasta.  Jalat puutuivat nopeasti moisesta kyykkimisestä ja heti kun sain enimmät putsattua, hyppäsin alas seinäparruista kiinni pitäen. Vaikka matka ei ollut pitkä, niin ei huvittanut päätyä naulaan tms naama edellä. Aikamme koluttua hikisinä ja kaatosateen kastelemina lähdimme kotiin. Johan tuossa oli kylmäkin sateessa kyhjöttää ja hiki mukavasti kuivaneena iholla :s

Kotona join kaakaota ja söin vähän. Muut aikoivat syödä vasta saunan jälkeen. Minäkin kävin seisoskelemassa saunassa n.1min mitä teen melko harvoin. Ja tänne koneellehan päädyin, juttelin peräti yhden virolaisen uuden kaverin kanssa (just sen joka mut majotti sinne sohvalle...) mutta onneks oli sanakirja kun ei tuo kirjottaminen varsinkaan suju eestiks. Puhetta voi ymmärtää mut ei tää kirjotus suju millään.  Välillä vähän enkkua sekaan, mulle se olis helpompi muttei sille toiselle. Saatiin juteltua ja nyt nukkumaan!

...vai hakisinko keittiöstä vähän yöpalaa, nyt tuli pikkunälkä..

(4semanas y un noche a Republica Dominicana )

Siivouspäivä

Aamusta asti rätti kourassa heilunu, joten tulin äsken siihen tulokseen ettei nyt tarvitse siivota seuraavaan puoleen vuoteen yhtään :)

Pesin tosiaan seinät tossa, kiillotin kattilankannet (onko turhauttavaa..) ja pesin/järjestelin astiakaapit. Tai mitä ne nyt on. Sama homma myös kuiva-ainekaapille ja säilykehyllykölle yms. paikoille. Uuninkin pesin ja se oli melkosta myrkkyä se aine.. Hirveet huurut nous kun vesi tais olla liian kuumaa sille aineelle. Noh, haistelimpa niitä huuruja sitten kun sukelsin uuniin. Sellasta sattuu.

Just kun ajattelin tiskata viimeset astiat mitä olin tarvinnut niin hana katkes - tietysti siitä  vesipisteetsä mitä käytän eniten. "Kokin pisteen hana". Helvatti. Nyt sielä suihkuaa vettä sit kaarella ohi altaan kun laittaa ees pienelle. Tosi kätevää.

Koapakkasin rinkan tossa kun alko mietityttää tuo kotiinlähtö. Ei oo enää kauaa. Sitten  hetki suomessa ja taas mennään :)

Vanhuus tuli, synttärit siis!

Eiliseen liittyi eräs urheilujuttu. Kolmiottelu. Hölkkä, pöyräily ja eksyminen. Kaksi viimeksi mainittua liittyivät vahvasti toisiinsa...

Päädyin kiireellä kauppaan illalla, mutta sehän oli sulkenutovensa 2min ennen kuin menin. Eli ei auttanut. Sitten siirryin Muhu restorantin baaritiskille... Notkuin siellä reilun tunnin, siellä oli joku bändi. Melkosta musaa. Sieltä pilkkopimeessä pyörällä Orissaareen ja baareileen. Noh, okei, oli mulla taskulamppu, onneks,

Hauskaa oli ja hyvää seuraa, mut voih.. No, aina ei voi voittaa.
Illan viimeinen hidas, seura ei silloin enää ollut ihan niin mahtavaa :( Päädyin kyseisen kamun sohvalle nukkumaan ,sen verta väsähtänyt olin ettei kotiin menosta olisi tullut mitään. Muutaman tunnin horteen jälkeen läksin polkemaan kotiin. Hieman kyseenalainen olo.

Kolmen maissa lähdettiin syömään Pädasteen kartanoon, ihan kivan näkönen paikka, mut ruoka ei ollut mitenkään erikoista minun mielestä. Otin Caesar-kana salaatin. Annoksessa ei ollut yhtään punaista, voivoi :D Yllättävän hyvin uppos,vaikka hiukka heikkous olikin. Tarjottiin mulle viiniäkin ja muuta, mutta en uskaltanu ottaa - ei ois hyvä heilunu sillon eenää. Meitä palveli sellanen parikymppinen poika, joka ei puhunu eestiä vaan pelkästään enkkua. Liekkö britti kun puhu silleen ?
Syötiin sis alkuruokaa, pääruokaa ja jälkiruokaa. Hyh, ähky tuli. Kallistakin oli, muttei menny mun pussista.

Käytiinhän me siellä oikeasti. Mukana myös pari vierasta.

Minusta tämä oli kaunis muurin pätkä :)
(Pädaste)

Kotona sitten lahnailin vain. Enkä lähteny enää illalla baariin, vaikka meinasin. Ei houkutellu kauhee vastatuuli ja pitkä matka pimeessä toistaa kertaa putkeen.. :D

Melkein oikea työpäivä

Eielen vähän venähti kun tosiaan vertailin lentohintoja kahteen asti. Ajatuksena oli mennä viimeistään kymmeneltä nukkumaan. Melkein onnistui. Parit halvat lennot löytyikin, mutta yhdet vietiin nenän edestä ja toiset olivat hävinneet yöllä kun aamulla uudestaan katsoin. Eipä siinä sitten.

Päivän saldona kävin kaupassa, marinoin lampaankylkeä huomista illallista varten ja poimin viininlehtiä köynnöksestä.

Viininlehtikääryleet (alkuruokana 4:lle)
8 viiniköynnöksen lehteä
öljyä (mielellään oliiviöljy)
0,5dl keittämätöntä riisiä (valmista n.1,5dl)
1 pieni kesäkurpitsa
vähän juustoraastetta
yrttejä (oreg. basilika, timjami)

• Keitä viininlehtiä (suola)vedessä  n.5min ja nosta öljyyn jäähtymään
• Keitä riisi, paista kesäkurpitsa pieninä paloina, lisää juusto ja yrtit. Lisää riisi joukkoon.
• Laita viininlehdet leikkuulaudalle sileäpuoli alaspäin. Laita täytettä 1 rkl lehtiruodon kohdalle alareunaan.
• Taita lehden sivut täytteen päälle ja aloita rullaaminen alhaalta. Käännä sivuja tarpeen mukaan sisemmäs, jotta rulla säilyttää muotonsa eikä leviä.
• Laita rullatut kääröt uunivuokaan (saumat alaspäin) - jossa on hiukan vettä ja öljyä pohjalla. 
• Paista uunissa ½-1h ja kääntele rulliä välillä, etteivät ne kuivu päältä liikaa.
• Anna jäähtyä ja lisää öljyä ainakin puoleen väliin kääröjä. Anna marinoitua mielellään yön yli (väh. pari tuntia, maku pehmenee)
• Tarjoile kylmänä ja lisäksi voi paistaa esim. valkosipuli-leipiä. (Paahda leipäpaloja pannulla öljytipassa,  lisää hiukan suolaa ja valkosipulia kun leivät ovat rapeita. Tarjoa heti.)

Tämän illan menu oli tällainen:

1. Alkuruoka: Oman pihan salaattikokoelma ja italialaista pastasalaattia
2. Pääruoka: Yrttiriisiä, kasviksina kelteiset/vihreät pavut ja porkkanaa rakuunalla maustettuina sekä papujauhelihakastiketta (ripaus cayennipippuria antamassa potkua..)
3. Jälkiruoka: Tuore omena-kaurapaistos kermavaahdolla ja karamellisoidulla ruokosokerilla. Luomu-minttuteetä hunajalla.

Oma annos ei ollut yhtä värikäs kuin muilla..
Tällä on pärjättävä nyt :)

Tästä minä tykkään! :D

Sain peräti siivottuakin ja pesin hellan reippaasti illalla. Ah, sitten suihkuun ja nukkumaan. Eikun koneelle häh?

"Viedään kuin pässiä narussa"

Ajattelin nukkua pitkään ja laittaa herätyksen vasta lähemmäksi 11. Noh, sitten joku alkoi soida aamulla ja ajattelin että joko se on niin paljon? Ei, minulla olikin hälytys, että soita tohtorille. Kiinnostipa  kamalasti, mutta nyt oli ainoa aika kun sinne pääsisi ehkä läpi. Puhelun jälkeen ajattelin jatkaa unia, mutta tietysti pyörin ikuisuuden ennen nukahtamista.

Riisipuuroa aamupalaksi, ah ihanaa! Tulin vallan iloiseksi tästä ja menin lukemaan ja syömään kauniiseen aamuaurinkoon. Oli lämmintä. Poimittiin pudonneita omenoita että päästiin ruohon leikkuuseen. "Muumio-omena tähän ja hyvät sankkoon". Paremmat lampaille ja loput kaatopaikalle. Niitähän riitti ja lampaatkin saivat taas monta sangollista niitä. Myöhemmin totesimme että laumassa on yksi jo isompi karitsa/pässi, joka pitäisi korvamerkitä ja siirtää "isojen poikien aitaukseen" eli pässi-aitaukseen. Otimme K:n kanssa tämän lampaan kiinni, omenoiden ja leivän avulla. Kovasti se yritti  alkuun rimpuilla, muuta kun panta saatiin kaulaan ja korvat merkattua, tämä oli melko rauhassa. Siitä kun nostettiin takaisin jalkeille niin minulla oli melkoinen piteleminen kun pässi riuhtoi ja pomppi ja loikki minkä kerkesi. Yllättävän paljon voimaa noin pienessä elukassa :) Tarkoitus oli taluttaa tämä toiseen paikkaan (max. pari sataa metriä?), mutta reuhtominen yltyi niin kovaksi että S alko pelätä jos eläin rikkoo itsensä. Sidoimme pässin jalat siis yhteen ja nostimme kottikärryyn. Näin homma hoitui helposti ja nopeasti.

Päästettyämme eläin uuteen kotiinsa, muut 5 vanhempaa pässiä hyökkäsivät heti tämän perään haistelemaan ja sitten pökkimään.. Noh, pojat on poikia. Eivät vissiin älynneet että poika se uusikin tyyppi on. Aikansa nämä jahtasivat ja ahdistelivat uutta tyyppiä kunnes kai kyllästyivät. Olihan se melkoista, pieni reppana huutaa ja määkii äiti minkä kerkee ja isot pässit hyppivät selkään...

Loppupäivä menikin ulkona pyöriskellessä, ja kurkkuja säilöessä. Keräsin avomaankurkut ja pesin ne hyvin. Keräsimme myös tillin varsia/viinimarjalehtiä. Keittiössä leikkasin kurkut lohkoiksi ja viipaleiksi ja laitoin lasipurkkeihin kerroksittain

• kurkkuja
• viinimarjanlehtiä
• tillin oksia

Tätä toistettiin kunnes purkki oli täynnä. Kun kaikki purkit olivat valmiita keitettiin säilöntäliemi.

(5kg:lle  kurkkuja)

3 l vettä

6dl etikkaa

5dl sokeria

1pss Kurkun säilöntään - tarkoitettua seosta (Meiran 200g)

Kaikki nämä sekoitetaan kattilassa ja kiehautetaan. Haju on hirveän etikan katkuinen, mutta ei voi mitään. Liemi kaadetaan purkkeihin ja kannet suljetaan. Annetaan olla viileässä vähintään viikko (ohjeessa pidempään, mutta tämä on testattu.) mutta säilyy pitkään tarvittaessa.

Jouduin lisäämään vettä ja etikkaa lopussa, koska liemi loppui kesken. Kurkkuja oli n.6,5kg joten saa nähdä onko tarpeeksi äkäistä säilykelientä nyt kaikissa.

Kasvimaalla pyöriessä päivällä olin kerännyt papuja. Ne ovat vaaleanpunaisia. Päätin tehdä pastaa ja papu-jauhelihakastiketta, koska jauhelihaa olisi pakkasessa paistettuna. Heitin pannulle ensin valkosipulia ja punasipulin lopun. Freesasin ja lisäsin vajaan tomaattipyre-purkin sekaan. Sitten jauheliha ja vähän caynnepippuria (jauheliha oli valmiiksi maustettua) ja lopuksi pavut. Vettä oman mauna mukaan, ei tarvitse mielestäni paljoa, ettei mene vetiseksi. Sitten vain haudutellaan n.15min. Valmista ja syömään vaan!

Jälkkäriksi söimme paistettuja banaaneita. Aivan älyttömän hyviä, täytyy sanoa.. Nam <3

Paistetut banaanit (3:lle)

3 banaania

3rkl voita

50g suklaata (maito/tumma)

0,5dl kaakaojauhetta (O'boy)

0,5dl tummaa ruokosokeria

Paista banaanit voissa (pari min./puoli) ja nosta tarjoiluastiaan. Kaada pannulla oleva voin loppuu banaanien päälle, saat lisämakua!

Sulaata suklaa ja tee sillä sahalaitakuvio banaanin päälle.

Siivilöi kaakaojauhe ja ripottele ruokosokeri viimeiseksi. Jälkiruoka on valmis! :) Tähän saa lisää näyttävyyttä esim mansikoista tai jäätelöstä, mutta mielestäni toimii todella hyvin näinkin.

Idean sain täältä: http://www.carloskokki.com/104 ja muokkasin sitä hieman itselleni sopivammaksi.

Otetaan rennosti -päivä

..eikä tehdä siis mitään. Tai okei, kävin kirjastossa palauttamassa "Minu Hispaania" (ei Minun Espanja) kirjan ja otin aurinkoa urheiluhallin pihalla. Raahauduin kaupan kautta kotiin (..suklaata..) ja päätin neuloa vaupelin tumput tai ne peukottomat lapaset loppuun. Sain muuten molemmat valmiiks, mutta eihän ne nyt ihan saman kokoset oo. Ovat ainakin uniikit ;)

Laiskottaa, koska aurinko tosiaan paistaa nii, että hikoiluttaa. Onneks näinkin etei vaan kylää ja vesisadetta.

Se hurrikaani oli muuten iskenyt Naguaan eilen illalla (alle 60km Las Terrenasista, mihin kaverini huomenna  suuntaa ja minäkin ensi kuun lopussa..) Ja on nyt voimistunut 2. luokan hurrikaaniksi. Ennustettiin vielä muuttuvan 3. kun menee muiden saarten yli ja 4. ennen Floridan(?) rannikolle iskeytymistä. Että taas tapahtuu :(

(Hesarin linkki: http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Hurrikaani+Irene+voimistui+ennakoitua+hurjemmaksi+Karibialla/1135268756004 )



----

Illalla tehtiin vielä lämpimiä voileipiä, oli muuten hyviä pitkästä aikaa! Ja liukastuin kierreportaissa muutaman rappusen alaspäin, polvi kolisi ja kyynerpää.. Saattaa huomenna olla muutami ylimääräisiä mustelmia. Polvi on vähän arka eikä kärsinyt kävellä "kunnolla" heti. Katsotaan aamulla sekin.

-Onko se, ettei työnantaja haluaisi etsiä (=inhoaa sitä hommaa) uutta työntekijää ensi vuodeksi, riittävä peruste jäämään tänne toiseksi kesäksi? Huh huh.

Hyvää yötä ja näkemiin!

sateenvarjokävelyä ja peukalottomia lapasia

Otin itseäni niskasta kiinni ja menin ulkoilemaan. Vaikka satoi vähän vettä. Kumpparit ois tietty ollu aika kova sana, mutta eihän mulla semmosia tainnu tulla pakattua tänne. Saahan sitä onneks kuivat sukat tarvittaessa. Kävin hortoilemassa valtavan sateenvarjon (moista en ole käyttänyt sitten 3. luokan jälkeen?)  kanssa ympäri lähiseutua. Uhri-kivi on lähellä muka joku kivi, mutta en osannut sinne edes kylttien avulla :)

Tein myös pastaa. Tai oikeastaan tein sen ennen ulkoilua mut väliäkö sillä


Valkosipulinen tomaatti-pasta (yhdelle)


3 vs.kynttä
1/2 punasipulia
1 rkl tomaattipyrettä
n.1 dl vettä
1-2 rkl Sweet chili kastiketta (oman maun mukaan)
oreganoa, basilikaa, mustapippuria, timjamia


pastaa sopivasti, sen mitä syöt

• pilko vs. pieneksi (älä käytä puristinta) ja freesaa pannulla tilkassa öljyä
• keitä pasta
• lisää pannulle tomaattipyre ja hetken kuluttua vesi. Sekoita tasaiseksi. Halutessasi voit pilkkoa myös punasipulin ja lisätä tässä vaiheessa
• lopuksi heitä sekaan mausteet ja sweet chili kastike.
• Valuta pasta ja kaada kastike pastan päälle. Koristele esim. basilikan lehdillä

Mitään en oo saanut muuten tänään tehtyä. Lusmuiltua vaan. Ikävää tämmönen. Tai noh, neuloin mä pipon loppuun (kyllä mäkin vähän osaan puikkoja tarvittaessa heiluttaa.) ja alottelin  toista pientä projektia. Ihan vaan siksi kun tykkään ton langan väristä ;) 

Luin kaverin FB:stä että Domeihin päin on menossa hirmumyrsky, mikä on voimistunut hurrikaaniksi. Eipä oo kiva. Jospa se ei aiheuttas isoja tuhoja, ja kaiki kaverit selviää ilman vahinokoja ketä siellä on.. Hope so <3 Ne ei kuulemma kovin vakavasti sitä siellä oo kaikki ottaneet, saa nähä miten käy. Ja sen pitäs kiertää Haiti sentään, ei sinne tarviis enää yhtään enempää kuolleita tai tuhoja kun edellisestä maanjäristyksestäkään ei oo vielä selvitty!

Uusi asukas keittiössä

Menin tuossa käymään keittiössä ja viemään sinne aamupala astioita, kun huomasin jonkun vilahtavan pimeässä. Siis en ollut viitsinyt laittaa valoja päälle, laiska kun olin.

Tulin siihen tulokseen, ettei tämä joka vilahtanut ollut niitä pikkuötököitä mitä usein juoksentelee lattioilla, vaan joku hieman isompi. Laitoin valot päälle ja - kappas! Sehän onkin Herra Hiirulainen!

 Tässä sain sen ensin purkkiin ja ujutin alle pahvin. Ei tehny mieli tappaa sitä, joten tämä oli ystävällisempi tapa. (Kerran jouduin päästämään yhden hengiltä puupalikalla... Inhaa, mutta se oli jäänyt hiirenloukkuun jalastaan kiinni. Eipähän kitunut sitten.)

 Päästin kamun ulos (tyhmää kyllä, "korokkeelle"..), mutta osasi se siitä alas loikkia. 

Iloisesti lähti kohti kotia, hieman kyllä "hortoilevaa" oli aluun tuo kipitys. Ois kai itselläkin jos purkkiin työnnettäisiin. 

Enempää asukkaita en onneksi löytänyt, mutta tulipahan tutustuttua edes tähän yhteen.

-Lotta

Auringonlasku-kävelyllä

Tässä on meidän lambit mitkä tulivat tervehtimään minua (tai ehkä ne oli omenoita vailla..). Marinoin niitä sisältäpäin jo valmiiksi. Syödään sitten myöhemmin.

 Tästä ette välttämättä haluaisi tietää tarkemmin, mutta eihän kuvakaan ole kovin tarkka. Mistä tämä t-paita ja OKSENNUS-paperi-veitsi mytty on tänne joutunut? Se ei nimittäin siinä vielä illalla ollut. Ehken analysoi enempää, mutta pakko se oli siivota pihalta kuitenkin. Halusimpa tai en.

Noh, mitäs tykkäätte? Eikö ole komea luikero?

Tässä vielä toinen samaa lajia, hieman paksumpi ja lyhyempi, vaikkakin "kierteellä". Vai mitenkä se sanotaan. Mutta näitä kamuja meillä on vaikka naapureille asti.. (Pitäsköhän heittää tosiaan naapurin postilaatikkoon tai jotain..) Alkaa käydä elämä ilmeiseti tylsäksi kun suunnittelee tommosia ;D

ei oo enää kauan..

pikaisesti laskettuna tarvii nukkua enää 38yötä enne lennon lähtöö :)
http://www.youtube.com/watch?v=gOfOt76D3MM Under the coconut tree :)

*one my friend asked "why do you always write everything in finnish in FB etc?!"
me: "So, I'm finnish and it's my mother language, do I have to write in english or spanish?"
"Si, por favor."

What can I  do? Only try and write sometimes something in english :D I don't speak/write fluent english but who cares.
En octubre -> tal vez yo escribo un poco en español en Republica Dominicana.

Hyvää yötä ja huomenta !

Jatkoa eiliseen sen verran, että päädyin jonkun pojan "sünnipaev piduun" eli siis synttärikemuihin. Tämä asiahan selvisi vasta paljon myöhemmin, mutta väliäkös sillä nyt on. Naapurista alkoi siis kuulu musiikkia ja minähän en utelias toki ole.. Menin sitten katsomaan ja pokkanan kysyin vain saanko minäkin tulla.. Ensin joku ei osannut sanoa, koska ei tiennyt missä "isäntä" oli. Sain luvan jäädä vähäksi aikaa. Katselin lähinnä ja juttelin englanniksi parin tyypin kanssa. Yksi tyttö oli oikein mukava, mutta tämän kaveria piti talutella sinne ja tänne ja tuonne kun ei tainnut omin jaloin ihan suorassa pysyä. Joku oli jo sammunut silloin kun menin ja oksennellut useita kertoja. Saattaa aamulla heikottaa. Jossain vaiheessa tämä sammunut tyttö sitten oli herännyt ja lähtenyt kai wc:hen tms ja käveli ulos ovesta.. Tai pikemminkin lensi. Suorilta jaloilta kolmen rapun korkeudesta (kukaan ei kerennyt todellakaan tehdä mitään kun tämä jo lysähti maahan..) Onneks ei mitään mennyt poikki ja ehkäpä tuo alkohli puudutti sen verran ettei tuntunut muutenkaan.

Olihan se melkoista katsella sitä menoa "ulkopuolisen silmin". Katsoin kun joku tuli autolla pihaan ja totesin että nämä ovat vähän vanhempaa porukkaa. -eli minun ikäisiä. Pääosin juhlijat olivat muutaman vuoden minua nuorempia. Oli jo ihan pimeää kun joku tuli toisella autolla siihen. Siinä vaiheessa kaikki ihmettelivät että kuka se on, ja sehän oli erään pojan äiti. Siinä kuului huutoa (sen verran kuni ymmärsin) "miksi olet lähtenyt tänne ilman lupaa ja viinaakin juotte. Nyt äkkiä autoon sisälle ja kotiin!" Siihen samaan syssyyn siis napattiin niin monta kuni autoon ilmeisesti mahtui. Kun ne lähtivät, joku sanoi että kohta tulee poliisit. Kysyin että mitä te sitten teette: " Juostaan niin kovaa ja niin kauan kuin jaksaa" Tuskimpa poliisit tuonne mettään lähtee kauheesti ettimään, en sit tiijä. Porukka sitten siivoili siinä "kielletyt jutut" piiloon ja odottelivat milloin poliisit sitten tulevat.

Pimeys oli lähes täydellistä, vain tähdet valaisivat, kuukin oli piilossa. Ajovalot vilahtavat puskasta ja kaikki säntäävät joko metsään tai taloon piiloon. Istuimme siis ulkona katoksessa. Minä jäin parin muun täysi-ikäisen kanssa siihen vielä.

Eikä sieltä mitään POLIISEJA tullut, vaan jonkun toisen äiti. Tämä oli varmaan pelottavampaa kuin se toinen vaihtoehto. Oli meinaan aika tuima täti :D "X:n äiti sanoi että täällä juodaan viinaa, Jägermaisteria, konjakkia ja jotain. Miten se on mahdollista! Missä ne ovat, antakaa ne minulle!!"
Synttärisankari sitten tuli jostain nurkasta ja kiikutti kohta parin pullon jämät naiselle. Kaikkea en siitä saarnasta ymmärtänyt, mutta pääasiat kuitenkin. Noh sellasta sattuu... Aikansa selvitettyä tämä "jonkun äiti" lähti sitten kotiin ja pakkasi juomat visusti talteen. Suurin osa juhlijoista vetäytyi myös siinä vaiheessa siään ja osa nukkumaan. Minä ehdotin vielä ulkona oleville tyypeille että mentäisi meille. Tai siis istuskelemaan majataoon, koska ulkona alkoi olla jo niin kylmä.

Laitettiin musaa soimaa ja juteltiin ehkä tunnin verran meillä. Ihan mukavaa oli oikeasti! Sanoin että tervetuloa vaikka huomenna uudestaan jos huvittaa, saa nähdä. :)
Kirjoitin vielä lapun oveen että häävieraat, jos ette ole vielä saaneet huonettanne, soittakaa nroon +372....
Siinä vaiheessa kello oli vähän yli 1. Nukahdin melko nopeasti, mutta herätys oli kyllä melko pikainen myöskin.
Pari vierasta soitti 2.00 ja menin näyttämään näille huoneen, suihkut ja vessat. Sen jälkeen kiipesin takaisin yläkertaan ja sänkyyn. Kerkesin juuri nukahtaa kun puhelin soi taas. 2.30 sama rumba. 3.00 3.35. 3.50. 4.30... Eli lopulta pääsin nukkumaan vasta viideltä. Viimeiset vieraat ketkä tulivat, olivat tuoneet myös yhden "seuralaisen". Siinäpä sitten oltiin kun oltiin vailla huonetta  yhdelle vieraalle ja tämän yövieraalle.. Meillä ol ikaikki huoneet jo täyteen buukattu, joten samaan huoneeseen ei yksinkertaisesti ollut mahdollista heitä sovittaa. Loppujen lopuksi nainen meni alkuperäisen suunnitelman mukaan 3hlön huoneeseen ja tämä miesvieras sitten sai vanhan kamrin toisen sängyn. Ongelmiahan löytyi, iPhonesta oli loppunut virta eikä MEILTÄ löytynyt siihe laturia(Haloo, ei oo mun vika jos unohdat omas...), mies ei millään olisi halunnut omaa huonetta vaan sen naikkosen kanssa samaan etc.. Koitappa siinä hymyillä ja palvella. Halusin vaan nukkumaan. Mies kirosi ja jupisi ja kaikkea mutta sanoi ettei ai herätä parin tunnin päästä ja maksaa siitä ja miten hän herää kun ei ole herätystä ja valivalivali. Sitten sanoi että nukkuu niin pitkään kun MINÄ tulen tämän herättämään. Joo o.

Aikanani pääsin nukkumaan ja sitten pyörin vielä sängyssä kuuntelemassa suihkun kohinaa, ovien paukkumista ja wc:lirinää. Ompas kivaa...

Aamulla kun nousin niin tiukkaa teki. Joku oli vailla kahvia, mutta ei kerennytkään sitä loppujen lopuksi juomaan kun näillä lähti kuljetus hääpaikalle brunssille.  Melkosta hyppäämistä sekin oli. Sitten piti siivota huoneet, jotta niitä voidan klo:11 esitellä venäläisille matkanjärjestäjille.

Loppu päivän jumitin koneella ja täällähän minä taidan edelleenkin olla. Ja vielä illalla. Vähän terveellsiiä sipsejä (ja itse tehtyä dippiä) ja banaanilastuja. Ja.. :D En minä syöppö ole, nälkäinen vain!

Adios y hasta luego!

"lyhyt" bloggaus reissuilta 2006-2011

Tännekin tulen paljon kirjoittelemaan ja kertomaan reissuista ja niiden suunnittelusta. Kaikki tämä sai alkunsa kun lähdimme äkkilähdöllä
v.2006 Brasiliaan Porto de Galinhasiin 2vko:ksi tätini ja serkkujeni kanssa. Äiti/velijeni tulivat toiseksi viikoksi. Siellä näki miten mukavia ihmiset olivat ja kuinka lämmintä ja hauskaa reissaaminen voi olla. Alkoi siis krooninen matkakuume. Lääkitystä ei ole löytynyt vieläkään, sellaista joka poistaisi kyseisen taudin kokonaan. ;)

2007 päädyimme Kuuban Guardalavacaan, äkkilähdöllä myöskin. Siellä oli mukana silloinen paras ystäväni L jonka kanssa sitten saimme aikaan kaikenlaista... Kaikkeahan pitää kokeilla. Kuulin ensimmäistä kertaa "kunnolla" reggaeton musiikkia, johon rakastuin samantien. Lattari-meininki ja kuubalaiset saivat minut koukkuun entistä pahemmin. Kaksi viikkoa kuluivat liian nopeasti pienen romanssinpoikasen ja rannalla makoilun lisäksi iltaisin tanssien rantabaarissa. Lähdön lähestyessä tiesin, että se voi olla viimeinen kerta kun näen saman ihmiset.  Kirjeitä lähettelimme alussa hyvinkin ahkerasti. Vaikka kuubalaiseen postilaitokseen ei voi juuri luottaa..Kuka tietää mitä tulevaiuus tuo tullessaan?
Hotelli oli kärsinyt seuraavana(?) vuonna melkoisia tuhoja hurrikaanin vuoksi ja kirjeiden saaminenkin tyrehtyi jossain vaiheessa. Rantabaariakaan ei ollut enää ollut kun kaverini kävi kyseisessä paikassa seuraavana vuonna hurrikaanin jälkeen.

2008 kevät: Thaimaa, Phuket. Viikko turistien seassa sai karvani pystyyn ja päätin etten ainakaan samaan paikkaan enää lähde. Olihan siellä toki söpöjä norsuja ja apinoita, mutta niiden kohtelu taas ei ollut niin ruusuista :(
2008 syksy: Brasilia PdG ja tutustuin ihaniin ihmisiin, sain eli-ikäisiä ystäviä niin paikallisista, kuin eräästä suomalaisesta tytöstä joka asui sillon siellä. Iltaisin pyörimme "Main streetilla" eli pääkadulla istuskellen tai muuten vain kuljeskellen. Yöelämää ei juurikaan ollut.

2009 Dominikaaninen Tasavalta (marras-joulukuu 4vko) Las Terrenas
Tämä oli monella tapaa ikimuistoinen matka. Jo matka itsessään, kesti lähes 3vrk päästä kotoa "uuteen kotiin" lentojen myöhästeltyä ja meidän jäädessä kentillä yöpymään. Kokemuksia yhtä kaikki! Tätini oli suunnitellut hieman pidempää oleskelua kuin pari viikkoa, niin päädyimme pitkän harkinnan jälkeen tänne. Toki matkabudjetti ja koulu hieman rajoittivat valintaa. Lennot olivat Hki-Lontoo-NY-Santo Domingo ja palatessa SDQ-Miami-Lontoo-Hki. Mennessä viidestä matkalaukusta hävisi 4, ja kun ne saapuivat aikanaan perille, omani oli riekaleina. Enkä toki omistanut matkatavaravakuutusta. Rikkaiden huveja.. :'D Tämä reissu meni enemmän ja vähemmän baareja kolutessa ja paikallisiin tutustuessa. Loman jälkeen olin melko väsynyt, sillä univelkaa oli kertynyt kiitettävästi.

2010 maaliskuu Brasiliaan taas. Halvalla kun pääsi. Vanhojen kavereiden tapaamista ja paikallisten nuorten kanssa jalkapalloa pelatessa. (Hiekalla tai nurmella, aina ilman kenkiä! Kaikkeen tottuu.) Serkkuni ja tätini ilahduttivat näitä jättämällä muutamia leluja/pelejä yms käytettäväksi. Ja voi kuinka iloisia ilmeitä me näimmekään! Ei ollut väliä onko ikää 2 vai 20, kaikkien silmät loistivat onnesta. Tässä sen huomaa miten vähään ihmiset voivat olla tyytyväisiä. Hikoiltiin ja käveltiin joka päivä - ehkäpä muutuimme myös hieman turistinpunaisiksi.. Pyh.

2010 huhtikuu Unkari, Vasarosnameny
Koulun 3vko vaihto-ohjelmaan päästyäni olin innoissani, sillä tämä oli ensimmäinen Euroopan matkani, mikäli Turkkia/Kanariaa ei lasketa. Asuimme koulun asuntolassa oman porukan tyttöjen kanssa, mukana ollut ainoa poika sai oman huoneen. Asuntolassa oltiin tiukkoja "kotiintuloajoista eli opiskelijoiden tuli olla takaisin viim. 20.00 iltaisin. Eli melko rajoitettua 16-18v. elämä siellä! Kävimme useimpina päivinä muutaman tunnin unkarilaisten opiskelijoiden kanssa tekemässä ruokaa opetuskeittiössä tai ravintolan keittiössä. Alkeellista, mutta melko toimivaa oikeastaan. Määrät olivat todella pieniä, sillä raaka-aineista oli pulaa.
Meitä pyydettiin pelaamaan korista ja istumaan pubiin muutamia kertoja, itse olin ainakin erittäin vastaanottavainen näiden suhteen. Kannatti ehdottomasti kokea! :) Välillä ei ollut yhteistä kieltä muuten kuin elekielellä - ja sillä pärjää ihan hyvin.

2010 syyskuu Dom. Tas.v. uudestaan. Koska olin nyt täysi-ikäinen sanoin äidilleni että "Minä aion lähteä reissuun. Ei auta kieltää." Tulipahan kerralla selväksi. Pari viikkoa asustelin yksinkertaisessa vuokra-asunnossa, ja pyörin paljon kavereiden kanssa. Suomalainen ystäväni oleskeli siellä samaan aikaan. Juhlinnaksihan tämäkin reissu taisi osittain.. (tai lähinnä..) mennä, mutta väliäkö sillä. Hauskaa oli. Selviydyin ihan omin avuin Santo Domingosta Las Terrenasin kylään muutamalla espanjankielen sanalla ja paperilapulla.
Homma toimii kun sen pistää toimimaan!

2010 marras-2011 tammikuu Gran Canaria, Playa del Ingles
Päädyin mutkien kautta viimeiseen työssäoppimiseen À la Mummo -nimiseen suomalaisravintolaan kahdeksi kuukaudeksi.  Aluksi tuntui että kaikki vastusti, niin työ (pilkoin perunat väärit etc.) kuin asuminenkin (vettä tulvi ensimmäisenä aamuna kämppäni lattioilla..) Ovi oli myöskin niin turvonnut etten saanut sitä edes kiinni.  Onneksi kaikki lutviutui, mutta mitään ei tapahtunut silmänräpäyksessä. Olin keittiössä liian hidas, annokset eivät aina olleet niin kuin piti, mutta oppimaanhan minä olinkin tullut. Eikä unohdeta joukosta mustasukkaisia harjottelijoita. Voi hyvää päivää :D Tottakaihan täälläkin piti kohdata joku, jonka kanssa  viettää aikaa ja jakaa elämä. Pahaksi onneksi kyseinen henkilö oli muslimi, mutei mikään kiihkoukovainen. Silti päädyimme ueaan otteeseen törmäyskurssille erilaisista asioista. Kaikki on suhteellista. Lupasin palata ja sanoin että katsotaan miten käy.
Ingleshän on turisteja täynnä, mutta onneksi sieltä löytyy myös kauniita hiljaisia paikkoja ja omaa rauhaa tarvittaessa. Myöskin baarit tulivat kolutuksi harjoittelun aikana. Hyi minua.

2011 maaliskuu paluu Kanarialle, mutta kaikki ei sujunut niinkuin suunniteltiin. Eli elimme niin eri todellisuuksissa, että homma ei toiminut. Virheistä oppii. Saimme asiat kuitenkin melko selviksi, eikä kukaan suuttunut pahemmin.

2011 huhtikuu. Hmm. tämä oli myöskin todella ex-tempore. Dom.Tas.v. Kaverini houkuttelin ja minähän lähdin 3pv varoitusajalla. Koulun kanssa ei olut enää ongelmia, nämä tiesivät että hoidan omat hommani. Reggaeton, dembow, salsa, merengue, bachata.. Ah mikä ihana Karibia <3

2011 kesäkuu Viro, Muhun saari
Laitoin jo keväällä hakemuksia moniin paikkoihin ja tänne minä näköjään päädyin. Pieni majatalo keskellä  EI-MITÄÄN. hmm.. Alussa minulla oli melkein ikäistäni seuraa, mutta heinäkuun jälkeen jäin ainoaksi palkalliseksi työntekijäksi, eli sain viihdyttää itse itseäni. Pyörällä kuljen kaikkialle ja katselen maisemia, seikkailen vapaapäivinäni ympär saarta ja ratsastelen silloin tällöin. :) Onhan tämäkin elämää, vaikka töitä pitääkin toisinaan tehdä kovasti.

Hirveän pitkä litania tuli, jospa joku jaksaa kahlata loppuun asti ja viitsii kommentoida mahdollisesti :)

Kuittaan täältä Muhun saarelta, aurinkoista on!

Ensimmäinen oikea blogi - seuraillaan elämänmenoa eripuolilla maailmaa

Katsellaan tällä hetkellä asioita tältä kantilta, nimittäin pienestä kylästä Viron saaristosta. Olen siis suomalainen tyttö, joka päätyi kesäksi töihin majatalon keittiöön. Tulevaisuus on avoinna ja mieli halajaa kauas Suomesta. Ja mielellään koko Euroopasta!

Tänään päivä alkoi 8.00 aamiaisen valmistuksella muutamille asiakkaille. Ulkona satoi kaatamalla vettä ja kaikki näytti harmaalle. Syötettyäni vieraat yksi järjesti pienen shown laskunsa suhteen. "Minulle on luvattu nämä kaikki hintaan X€ ja nyt se onkin muka Y€! Ei ole hyvä ollenkaan. Maksan tämän X€. yms.." asia sitten selviteltiin ja tultiin siihen tulokseen että hintaan lisättäisiin juomat ja saunominen, mikä on aivan normaali käytäntö... Kaikenlaisia on, toiset eivät usko vain millään ja toiset maksavat laskunsa mukisematta. Sitten oli vuorossa inhottavin osuus, eli huoneiden siivous ja uudelleen petaaminen. Minä en todellakaan tule toimeen päiväpeittojen ja kaikenmaailman lakanoiden kanssa millään! Aikani tapeltua sekin hoitui.

Lopuksi päivää saan jäädä odottelemaan pikkuhiljaa saapuvia häävieraita(yöpyvät ainoastaan tääll) ja ohjata heitä huoneisiin. Välillä puhutaan suomea, sitten eestiä ja vähän englantia sekaan, kaikkea kanssa :D Koska eestinkielentaitoni ei ole vielä kovin kummoinen, osa käänsi mielummin toiselle kielelle. Yritin kyllä... Nyt ei auta kuin ODOTTAA viimeisiä vieraita, sillä en voi vain laittaa ovia lukkoon ja lähteä kauppaan, sillä vieraiden on päästävä majoittumaan kun he tulevat. En pidä odottelusta tässä tapauksessa!

Illemmalla koitan suunnata erään tutun luokse, olivat tulleet porukalla saarelle viettämään aikaa... Ehkäpä voisin nauttia muutaman siiderinkin näin lauantain kunniaksi.

Hyvät illan jatkot...

Ps. Ei ole enää pitkä aika Domeihin lähtöön.. 28.9 Hki-Frankfurt-Santo Domingo! :) Siellä elämä jatkuu ja yritän huijata talvea  - paluu ensi vuoden puolella :)