Jatkoa eiliseen sen verran, että päädyin jonkun pojan "sünnipaev piduun" eli siis synttärikemuihin. Tämä asiahan selvisi vasta paljon myöhemmin, mutta väliäkös sillä nyt on. Naapurista alkoi siis kuulu musiikkia ja minähän en utelias toki ole.. Menin sitten katsomaan ja pokkanan kysyin vain saanko minäkin tulla.. Ensin joku ei osannut sanoa, koska ei tiennyt missä "isäntä" oli. Sain luvan jäädä vähäksi aikaa. Katselin lähinnä ja juttelin englanniksi parin tyypin kanssa. Yksi tyttö oli oikein mukava, mutta tämän kaveria piti talutella sinne ja tänne ja tuonne kun ei tainnut omin jaloin ihan suorassa pysyä. Joku oli jo sammunut silloin kun menin ja oksennellut useita kertoja. Saattaa aamulla heikottaa. Jossain vaiheessa tämä sammunut tyttö sitten oli herännyt ja lähtenyt kai wc:hen tms ja käveli ulos ovesta.. Tai pikemminkin lensi. Suorilta jaloilta kolmen rapun korkeudesta (kukaan ei kerennyt todellakaan tehdä mitään kun tämä jo lysähti maahan..) Onneks ei mitään mennyt poikki ja ehkäpä tuo alkohli puudutti sen verran ettei tuntunut muutenkaan.
Olihan se melkoista katsella sitä menoa "ulkopuolisen silmin". Katsoin kun joku tuli autolla pihaan ja totesin että nämä ovat vähän vanhempaa porukkaa. -eli minun ikäisiä. Pääosin juhlijat olivat muutaman vuoden minua nuorempia. Oli jo ihan pimeää kun joku tuli toisella autolla siihen. Siinä vaiheessa kaikki ihmettelivät että kuka se on, ja sehän oli erään pojan äiti. Siinä kuului huutoa (sen verran kuni ymmärsin) "miksi olet lähtenyt tänne ilman lupaa ja viinaakin juotte. Nyt äkkiä autoon sisälle ja kotiin!" Siihen samaan syssyyn siis napattiin niin monta kuni autoon ilmeisesti mahtui. Kun ne lähtivät, joku sanoi että kohta tulee poliisit. Kysyin että mitä te sitten teette: " Juostaan niin kovaa ja niin kauan kuin jaksaa" Tuskimpa poliisit tuonne mettään lähtee kauheesti ettimään, en sit tiijä. Porukka sitten siivoili siinä "kielletyt jutut" piiloon ja odottelivat milloin poliisit sitten tulevat.
Pimeys oli lähes täydellistä, vain tähdet valaisivat, kuukin oli piilossa. Ajovalot vilahtavat puskasta ja kaikki säntäävät joko metsään tai taloon piiloon. Istuimme siis ulkona katoksessa. Minä jäin parin muun täysi-ikäisen kanssa siihen vielä.
Eikä sieltä mitään POLIISEJA tullut, vaan jonkun toisen äiti. Tämä oli varmaan pelottavampaa kuin se toinen vaihtoehto. Oli meinaan aika tuima täti :D "X:n äiti sanoi että täällä juodaan viinaa, Jägermaisteria, konjakkia ja jotain. Miten se on mahdollista! Missä ne ovat, antakaa ne minulle!!"
Synttärisankari sitten tuli jostain nurkasta ja kiikutti kohta parin pullon jämät naiselle. Kaikkea en siitä saarnasta ymmärtänyt, mutta pääasiat kuitenkin. Noh sellasta sattuu... Aikansa selvitettyä tämä "jonkun äiti" lähti sitten kotiin ja pakkasi juomat visusti talteen. Suurin osa juhlijoista vetäytyi myös siinä vaiheessa siään ja osa nukkumaan. Minä ehdotin vielä ulkona oleville tyypeille että mentäisi meille. Tai siis istuskelemaan majataoon, koska ulkona alkoi olla jo niin kylmä.
Laitettiin musaa soimaa ja juteltiin ehkä tunnin verran meillä. Ihan mukavaa oli oikeasti! Sanoin että tervetuloa vaikka huomenna uudestaan jos huvittaa, saa nähdä. :)
Kirjoitin vielä lapun oveen että häävieraat, jos ette ole vielä saaneet huonettanne, soittakaa nroon +372....
Siinä vaiheessa kello oli vähän yli 1. Nukahdin melko nopeasti, mutta herätys oli kyllä melko pikainen myöskin.
Pari vierasta soitti 2.00 ja menin näyttämään näille huoneen, suihkut ja vessat. Sen jälkeen kiipesin takaisin yläkertaan ja sänkyyn. Kerkesin juuri nukahtaa kun puhelin soi taas. 2.30 sama rumba. 3.00 3.35. 3.50. 4.30... Eli lopulta pääsin nukkumaan vasta viideltä. Viimeiset vieraat ketkä tulivat, olivat tuoneet myös yhden "seuralaisen". Siinäpä sitten oltiin kun oltiin vailla huonetta yhdelle vieraalle ja tämän yövieraalle.. Meillä ol ikaikki huoneet jo täyteen buukattu, joten samaan huoneeseen ei yksinkertaisesti ollut mahdollista heitä sovittaa. Loppujen lopuksi nainen meni alkuperäisen suunnitelman mukaan 3hlön huoneeseen ja tämä miesvieras sitten sai vanhan kamrin toisen sängyn. Ongelmiahan löytyi, iPhonesta oli loppunut virta eikä MEILTÄ löytynyt siihe laturia(Haloo, ei oo mun vika jos unohdat omas...), mies ei millään olisi halunnut omaa huonetta vaan sen naikkosen kanssa samaan etc.. Koitappa siinä hymyillä ja palvella. Halusin vaan nukkumaan. Mies kirosi ja jupisi ja kaikkea mutta sanoi ettei ai herätä parin tunnin päästä ja maksaa siitä ja miten hän herää kun ei ole herätystä ja valivalivali. Sitten sanoi että nukkuu niin pitkään kun MINÄ tulen tämän herättämään. Joo o.
Aikanani pääsin nukkumaan ja sitten pyörin vielä sängyssä kuuntelemassa suihkun kohinaa, ovien paukkumista ja wc:lirinää. Ompas kivaa...
Aamulla kun nousin niin tiukkaa teki. Joku oli vailla kahvia, mutta ei kerennytkään sitä loppujen lopuksi juomaan kun näillä lähti kuljetus hääpaikalle brunssille. Melkosta hyppäämistä sekin oli. Sitten piti siivota huoneet, jotta niitä voidan klo:11 esitellä venäläisille matkanjärjestäjille.
Loppu päivän jumitin koneella ja täällähän minä taidan edelleenkin olla. Ja vielä illalla. Vähän terveellsiiä sipsejä (ja itse tehtyä dippiä) ja banaanilastuja. Ja.. :D En minä syöppö ole, nälkäinen vain!
Adios y hasta luego!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti