14 huhtikuuta 2012

Fotos de Navidad y Año Nuevo

Joulun aikaanhan taalla oli koko perhe koolla, eli kaikki siskot, myos Ranskasta, lapset ja "Mami" Santiagosta, serkkuja ja muita tuttuja. Siskon mies ja taman sukua Ranskasta...

Mina kuuluin selvasti tuonne lasten sekaan kun muut seurustelivat ulkona.

Joulun ruokapoyta

Possua

Tama pyori pitkassa vartaassa aamusta asti, hyvat savut ja rasvan katku oli. SavuSIKA siita tuli!

Rakas soi sita samaista sikapossua.. :D

Joulunahan kuuluu kayda myoskin kampaajalla, tai ainakin sita mielta nama pikku kampaajat olivat..

Edustavin kuva uudelta vuodelta. Olin toissa puoleen yohon, jonka jalkeen paasin viihteilemaan. Harvemin tuo tyoasu ihan tuollainen muuten olisi.. ;)

Meidan mopo. Vanhoilla vanteilla ja ilman teippeja. Huoatkaa ettemma kayttaneet tosiaankaan sita penkkia. Auuh...

Antakaa anteeksi - missa mina olen luuhannut??

Bonjour! Eikun mita ma opinkaan tuolta youtuben ranskanopiskelu-videolta... Joo. Elama heittelee mutta maanantaina mennaan Yovannyn kanssa lahetystoon capitaliin. Anomaan viisumia. Ja tassahan on ollut kaiken maailma paperien kaannatysta, lahettelya Suomesta, aidilta pyydetty kirjeen kirjotusta ja siihen tarvittavia leimoja ynnamuuta. Mutta nyt pidetaan peukkuja ja rukoillaan ja eletaan hetkessa.

Otin tuossa kuun lopussa lopputilin Danilta, missa oon ollut ihan tarpeeksi pitkaan. Oma aikansa kutakin. Kadet menivat sen verran pahaan kuntoon, selvisi myoskin etta niissa oli eras sieni. Niita kutitti, kirveli, tuli pikkuruisia vesirakkuloita ja itkin pariin otteseen kun sattui niin kovasti. Aina kun tiskasi, pesi pyykkia tai muuten latrasi veden kanssa.  Se leviaa yleensa todella helposti kaikkialle ja kaikille, muttei minulla ollut kuin kasissa ja kotona ei kellaan muulla. Olin ensin"sairaslomalla" 3pv, jonka jalkeen menin uuteen tyohon.

Vera oli puhunut puolestani eraan hotellin paakokille minusta ja nama ottivat yhteytta ja halusivat nahda CV:ni. Kavin haastattelussa siella ja katsomassa keittiot yms. Paasin sinne siis lyhyella varoitusajalla, mutta ainoastaan Semana Santaa varten (paasiais-viikko). Sen jalkeen katsottaisiin miten on toita. Noh, mina paiskin toita 2.4-8.4 n. 75h ja mukavaa oli enimmakseen. Toki 14h tyopaivat rasittivat ja kun kaikki muut juhlivat sen viikon... Kotona tuli melkoisia ongelmia sen kanssa, Y ei voinut ymmartaa miksi teen sellaista paivaa ja teenko muka kokoajan toita.. Kylla tein, kotona kavin vain nukkumassa, muuhun ei riittanyt yksinkertaisesti energiaa.. Kaikki uudet laitteet, koneet ja ihan kaikki siis nostivat tyomotivaatiota entisestaan. Viva Wyndham Resorts Samana oli taman paikan nimi. Se vaan on turhan kaukana, mopolla pakko kulkee, tai siis Y:n vieda ja hakea. En kavele, voin kertoa.

Pss, ennekuin meidan mopossa ei ollu penkkia niin sain tallaset mustelmat takareisiin...

Vanhassa kotona hiuksia varjaamassa. Ja paassa muuten vajaata!



Muuten tassa on elelty tata perus.juttua. Yovannyn yks kaveri Santiagosta oli meilla varmaan n.3vko niin mulla alko se jo vahan arsyttaa. Kun ei voi menna suihkuun millon haluaa taikka vaihtaa vaatteita. Meidan suihkussahan on puolesta reidesta ylospain lasiseinat, vahan ne vaaristaa mutta lapi nakyy- toisinaan se on erittain epakaytannollista. Aluksi vallan ujostutti menna sinne, mutta enaa ei paljon hetkauta.  Taalla Playa Bonitan kotonammehan asuu talla hetkella minun lisaksi enaa Yovanny ja taman Ranskassa asuvan siskon poika. Kaksi muuta siskoa muuttivat parisen viikkoa takaperin muualle eraiden erimielisyyksien ja muun vuoksi. Nama olivat myos vieneet muutamia lautasia ja tod. nak myos ruokailuvalineita jotka kuuluvat tanne, lahinna vain se, etta Ranskan sisko siita raivostui. Ymmarran kylla senkin.

Sama sisko myos lahetti rahaa ruokaan, poikansa koulunkayntiin/ranskan tunneille, eraiden papereiden lahettamiseen ja laillistamiseen suu muuhun. Ruoka, shampoo, saippua, tiskiaine, hyttyssavu ja muu saivat tuhottua nama rahat kahdessa paivassa. Saastoon laitettiin koulumaksu mika maksetaan kerran viikossa. Nyt on vahan tiukkaa rahasta, koska pitaa ajatella pitemmalle kuin huomiseen. Mikali saamme sen viisumin niin lennot Suomeen , asuminen ja elaminen ovat kalliita, eika se raha taivaasta tipu saati kasva puussa.

Talla hetkella en ole toissa, odottelen soittoa sielta hotellilta, koska nama lupasivat tsoittaa kun ravintola avataan uudestaan. Toivossa on hyva elaa. Eika tietoakaan milloin rahaa tulee seuraavan kerran niin toista kun mistaan muualtakaan. Ei taalla nalkaan kylla kuolla, mutta loppuu mopolla ajelu jos ei bensaa raski ostaa :) Eika baariinkaan ole varaa menna niin  usein. Mutta muuten kaikki hyvin. On toki olemassa asioita menneisyydesta, jotka meinasivat pistaa kaiken hajalle, mutta uskon etta me selviamme niista. Kaikilla kai meilla on joskus ollut luurankoja kaapissa, vai mita?

Haaraa meininkia. Baseball partyt joskus tan vuoden alkupuolla.