Mutta kaiken takana on siis toivo paremmasta huomisesta ja viisumin uudelleen anomisesta. Välirikko saattoi tulla (sinä itse kyllä tiedät jos tämän luet), mutta minä nyt en vaan osaa itseäni ilmaista järkevästi enkä kommunikoida kanssasi. Eli kutsukirje pitäisi tehdä itse, joten tarvitsen myös palkkatiedot yms ennen sitä. Tulee olmaan pitkä aika erossa, tai ainakin minulle se on pitkä aika, ehkä jollekulle muulle ei ? Tyähakemuksia olen lähetänyt ympäri maata niin moneen paikkaan etten edes itse enää tiedä mitä töitä olen hakenut. Mikäli mnä nyt päädyn Pohjoiseen kausityötekijäksi, niin asuminen on oltava melekin työpaikan kauttaa tai ainaki autettava sen hankinnassa. Muuten tulee vaikeaa. Tampereelta ei ole tärpännyt, vaikka sinne mielummin olisin mennyt kuin johonkin jeeraan Lappiin yksinäni. Noh, mummo lupasi jo lainata läppäriä ja nettiä, menimpämihin hyvänsä. Helpottaa edes yhteydenpitoa rakkaan kanssa.
Ja jos joku haluaa moralisoida tai jauhaa kakkaa tästä Y: suomeen tulosta niin jättäköön omaan tietoonsa, koska jos me rakastamme, ei kenenkään muun sitä tarvitse tehdä. Edelleen sann että oma on soppani ja asiani. En oleaina ollut hyvä ihminen, muttei kukaan meistä. Ei todellakaan ole ketään Pyhimystä tai muutakaan, joten annetaampa luurankojen olla kaapeissa edellisissä elämissämme, eikö niin ?
Tässä tekstissä tuskin on nyt mitään logiikkaa, mutta jotain on raapustettava etten halkea. Itkettää, palelee ja ahdistaa. Lentokentällä Saksassa olin jo mennä viimehetken lippuja myyvällä tiskille ostamaan paluun Santo Domingoon samalle illalle, mutta sain onneksi purtua hammasta ja itkettyä pahaa oloani vain lentokentän leponurkassa peiton alla.. Toivotaan etta ensi vuoden puolella Yovannykin on täällä ainakin jonkun aikaa, jos ei pysyvästi. Kuka tietää, mutta mikäli viisumia ei tipu, en minäkään taas aio jäädä Suomeen. Se on varma se.
Ja nythan olen ollu Suomessa jo lähes 6h, eli valtavasti... Mnulla ei olu legginseja kummempia housuja kun tulin ja melko lailla pisteli jalkoja kun tunto alkoi myöhemmin palailla... Tietäähän sen kun ei vaatetta ole.
En minä väitämeidän elämän olleen pelkkää ruususen unta Las Terrenasissakaan, mutta siella sentään ei tarvinnut palella umpijäässä. Minut kyllä kerran ryöstettiin machetella uhaten, mutta e onneksi pahemmin käynyt. Sama (haitilainen mies) tyyppi oli myös raiskannut/ryöstänyt ainakin 8 muuta naista 2viikon sisällä tapahtuneesta. Ja mitä poliisit tekee, etsii, mutta tuloksett. Tämä tyyppi rellestää miten haluaa.
Tomistotyö olisi loppunut jokatapauksessa viim. tällä viikolla, eika pelkalla 3yötä baari työssä riitä elättämään tällä hetkellä. Ehkä tämä oli hyvä päätös, tai sitten ei. Huominen toivottavasti kertoo vähän enemmän.
KAverit, ootte ihania ja tärkeitä, te ootte mielessä vaikka josksu on pitkiäkin aikoja ettei olla yhteydessä... Mulla ei oo tuolla toisella puolen maailmaa kovin montaa ihmistä mihin voin luottaa, joten te ootte senkin takia todella tärkeitä.
Y Yovanny, te amo. <con mi corazon, con mi alma>
-Lotta 2.12am TRE
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti